”Missä voisimme vielä säästää,
voiko mäyräkoiran luontoon päästää?
Kun lokakuussa öisin pakastaa.
Maan antimia täällä syödään,
pullorahat pitkävetoon lyödään.
Kaikki meni silti Timo vielä rakastaa. ”
-Arttu Viskaria mukaillen
Nostot
Vkot 5/2022-26/2023: Olipahan postaustauko…
Tiedättekö sen tunteen, kun ajattelette tekevänne jotain, mutta aikaa menee eikä mitään saa tehtyä? Noh, silleesti kävi blogin kanssa. Päivät ja viikot juoksee ohi eikä kirjoitusaikaa muka löydy. Ja mitä pidempään menee, sitä vaikeampaa on kirjoittaa. Noh. Silleestinyssitte. Ollaan me kuitenkin tehty jotain tänä aikana, EES! Alla lisää siitä.
Alla kuvia tauon aiheuttajista. Suurimpana niistä tuo pieni töppöjalka eli Hildur eli Hilppa. Hän tuli sulostuttamaan eloamme heinäkuussa 2022. En tiedä parempaa tauottajaa.
Tässä tehdään toista eteispattia. Pahoittelut kuvien epäloogisesta järjestyksestä 😀
Yläkertaan ja saunalle tulee savilaastia seiniin. Kukapa parempi opettaja kuin savimestari itse eli Suveka Kymäläinen. Olin savilaasti ja -maalikurssilla Naantalissa. Opettaja ja ympäristö ihan paras ❤
Yläkertaan kattokoolinkeja. Josko joskus saisi katonkin paikoilleen. Pintaan tulee kovalevy ja siihen joko makulatuuri taikka suoraan savimaali. Katotaan kun kovalevyt paikoillaan, että miten tehdään.
Kattolyhdyt yläkertaan: done.
Ja sitten saunan kimppuun. Siellä vedetty viemäriä, mietitty värivaihtoehtoja, vesiputkia laiteltu, ulkopuolta laudoitettu jajajaja… Kaikkee. Tekninen tila saanut lattiaansa mäskit ja laatat.
Aitta sai päällensä vaneria ja kunnollista pressua. Josko vesi pysyisi jatkossa ulkopuolella. Ja joskus huopaa.
Pihallakin ehdittiin pyörähtämään pikaisesti. Hiekkaa laitettiin sivu- ja etupihalle. Saunan lähistöllä alkoi ruoho kasvamaan, piti ottaa kovat välineet käyttöön.
Meidän tulevaan makkariin kattorakenteita. Tuuletusräppänöitä sen sellaisia.
Ja sitten lattian kimppuun.
Tiituksen tulevan huoneen seinää ja lattiaa.
Leffahuoneen lattiarakennetta.
Vuoden kuvat kerralla. Onpa vaikeaa. Olis parempi tehdä pienemmissä osissa. Opinpahan. Ehkä.
To be continued.
Vkot 1-4/2022: uusi vuosi, vanhat kujeet (ja vanhat otsikot)
Joo-o, lattian teko pääosassa tässä kuussa. Mies tehnyt suuremmalti, mulla aika mennyt aika pitkälle tallilla, koulussa, töissä ja muissa. Ihan liikaa kaikkea, tuntuu. Mutta ehkä se tästä 🙂
Vko 1/2022: Uuden vuoden kunniaksi lattiaa saunan vessaan. Hyvä siitä tulee ❤
Lisäksi tuli yksi suuri merkkipaalu saavutettua saunalla: SÄHKÖT eli valaisimia ja pistorasioita ja lattialämmitys!! WOPPEE!
Vko 2/2022: Saatanallista tetristä. Perkele. Onneksi tämä homma loppuu kohta. Ei mun juttu, ei itse materiaali eikä asentaminen.
Vko 3-4/2022: Olipa kuule tapahtumarikkaat viikot. Yksi kuva rempasta ja se saunan teknisen tilan lattiasta. Siivottu sekin. Ja toinen kauniista auringonnoususta.
Eipä tässä sitten muuta. Jotenkin tuntuu, ettei mikään etene, vaikka kyllä se etenee oikeasti. Just valitsin ja tilasin tässä saunaan seinä- ja kattopaneelit. Mies sanoi, että jussina päästäis saunaan. Katotaansnysitte miten käy.
Hyvää kevään alun odottamista kaikille!
Vkot 51-52/2021: vuosi loppui, tekeminen ei
Loppuvuonna keskityttiin eristämiseen sekä tapitukseen. Yksi vuosi takana. Ihan älytöntä. Ihmeellistä. Paljon tuli tehty. Paljon on tekemättä. Kyllä se tästä.
Vko 51/2021: Mies teki alapohjan vetoja saunalla. Sekä alkoi valmistelemaan teknisentilan sähköjä.
Ja yläkerrassa laitettiin eristeitä vino-osuuksille. Näihin laitetaan FF-PIR’iä. Ei perinnerakennusraamatun mukaista olleskaan, mutta oli pakkorako. Toiselle puolelle jätettiin kylmät sivuvintit eli harja tuulettuu sitä kautta.
Vko 52/2021: viimeistä viikkoa viedään. Eristepalapeliä tehdään eteispattien vino-osuuksissa. Aikamoista hommaa eikä varmasti kaunein eristekukka kedossa 😀
Kattoikkunoiden kohdalle tehdään väliaikaisratkaisu, koska ensi kesänä saadaan vasta niihin ikkunat paikoilleen. Tekijät jo buukattu, tuennat tehdään kesäkuussa. Onneksi tekijöillä myös tuttu kattotyyppi, jos sen kautta saisi uusien ikkunoiden kattopellitykset tehtyä samalla aikataululla.
Ja saatiinhan me yläkerran lattiaakin tehtyä. Käytettiin tapituksessa Poratuuli.fi:stä ostettua Wolfcraft tapituskiskoa. Helpotti työtä paljon, sanoi mies.
Vuoden viimeisiksi kuviksi valikoituivat nämä, jotka soittavat sieluni harppua hiljaa. Puolikas ylläpitoheppa lähitallissa, kaunis kuulas talviaamu tallin pihalta katsottuna ja olohuoneen sininen takkavalkea. Kaikki rakkaita.
Kiitos kaikille seuraajille tästä vuodesta, toivottavasti jatkatte matkamme seuraamista myös ensi vuonna! (okei, nyt on jo melkein tammikuun puoliväli, kun tätä kirjoitan, mutta noh, potaatti/potaatto…)
Vkot 46-50/2021: Laatoittamista, tasoittamista ja yläkertaa
Joulu on jo ovella, todellakin. Kylmää on. Kaikki jäässä. Motivaatiokin 😀 Mutta ollaan me jotain tehty kuitenkin. Laatoitusta ja tasoitusta, siitä se remontti tehty on! Ja, kun ei voi laatoittaa kylmän takia, mennään tietenkin yläkertaan. Siellä kylmä, mutta eipähän vesieristeet jäädy.
Asiaan.
Vko 46/2021:
Saatiin yläkertaa taas eristettyä. Nyt vuorossa oli toisen eteispatin yläpuoli. Hyvästi roskien heitto helposti alas *nyyh*. Lisäksi mies kivasti siivosi saunatupaa. Mahtuu taas lisää rojua sinne sun tänne.
Vko 47/2021:
Laatottelin saunaa. Oli kivaa. Ratkaistiin pieniä ongelmia ikkunanpielissä. Kun olin laittanut kulmalistat, olivat ne jääneet jotenkin kanttaamaan. Mies otti pois sellaiset turhakkeet. Sitten vesierkkaa lisää.
Vko 48/2021:
Pesuhuoneen seinät saivat ekan tasoitekerroksen päällensä. Sitten kun olen tyytyväinen, tulee maalin vuoro. Sitä ennen pitää kuitenkin laatoittaa lattia, koska se kertoo minkä värinen maali seinään sitten loppujenlopuksi tulee.
Vko 49/2021:
Teinpä tässä vähän yläkerran hahmotteluja. Oikeastaan kaikki lähti meidän makkarista ja pyykkikuilusta. Että miten sen saa toimivaksi. Mielestäni nyt siitä tuli toimiva. Tai on ainakin sellainen paperilla 😀
Meillä kävi valaistussuunnittelija, ihana Netta Heikkinen Sähkömaailmasta (https://sahkomaailma.com/). Suosittelen erittäin paljon! Ai että, kun olikin samanlaiset suunnitelmat meillä. Oli tosi mukava huomata, ettei omat ideat ole ihan käyttökelvottomia ja huonoja vaan jopa hyviä ja kelpoja! Alla havainnekuva saunan valaistuksesta. Sauna on enemmän hämyinen kuin kirkas, jo ihan pellon puimisen takia. En halua olla valaistussa saunassa, kun traktori menee ikkunan ohi 😀
Pukeutumistilaan tulee vanhoja valaisimia. Kaksi tuollaista pientä vinossa olevaa seinään naulakon molemmille puolille symmetrisesti. Ja vähän matkan päähän kattoon pallovalaisin. Pillerivalaisimet tulevat vessaan.
Kun laatoitus kävi mahdottomaksi kylmän takia, siirtyi mielenkiinto yläkertaan. Se on miehen valtakuntaa, joten hän sai vuorostaan palella siellä. Noh, kyllä me saunalla vähän tehtiin hommia, eristettiin käytävän lattiaa, josko sielläkin lämpö pysyisi paremmin jossain vaiheessa. Eipä ole ihme, että vähän on lattia ollut kylmä, kun ekaa kuvaa kattoo…
Ja miehen hommia yläkerrassa. Sivuvintille lattiaa Salosta haetuista lankuista. Nyt saadaan ikkunat sinne säilöön, kuten myös kaikki muut lastenhuoneessa olevat kamat, jotka aina tiellä. Päätettiin alkaa tekemään yläkertaa huone huoneelta valmiiksi. Aloitetaan pojan tulevasta huoneesta. Se vaan pitää tyhjentää ekaksi.
Ja niin, mun kahden viimeisen laatan kurimus aiheutti sen, että saunan laatoitus meni holdiin kylmyyden takia. Ikkunalaudan alla olevat laatat olivat liian matalia, joista sain päänsärkyä ja ahdistusta. Ihan vaan siksi, että silmä hakeutui niihin ihan koko ajan enkä olisi saanut sitä mitenkään hyvin piiloon. Vaikkei muut sitä olisikaan nähneet, minä olisin. Ja se riitti. No, laatat pois ja kappas kehveli, samalla lähti vesierkkakin. Ja pakkasten sopivasti saapuessa, ei erkkaamisesta tullut mitään. Olkoon. Teen myöhemmin. Ei oo kiirus.
Viikon/vuoden ostos
Ostin muuten timanttilaikan Dremeliin. Ai että, kun on ihan paras laatoittojen leikkaamisessa! Vähän käsi tärisi, kun jännitti, mutta kun siitä pääsi niin ei mitään ongelmaa. Sai tehtyä ihan samat kuin rälläkällä, mutta siistimmin. Rälläkällä teen kyllä putkien läpivientireiät, mutta tolla saa hyvin leikattua esim. jo paikallaan olevat laatat. Suosittelen! Tällainen siis: https://www.k-rauta.fi/tuote/timanttilaikka-dremel-545sc/8710364042883, ei ole hinnalla pilattu todellakaan.
Vko 50/2021:
Tällä viikolla hommia tehtiin niin yläkerrassa kuin myös saunalla. Tehtiin, ihan hyvä, päätös että yläkerrassa aletaan nyt tekemään huoneita yksi kerrallaan. Ja sitä varten pitää sitten, tietenkin, siivota ja siirtää taas asioista paikasta toiseen. Ikkunat siirrettiin siis kylmälle vintille, siellä niiden paikka. Lisäksi eristettiin horminvierustaa sekä lattiaa, jotta päästään laittamaan lautoja paikoilleen. Ja paikoilleenhan ne menivät! Seuraavaksi tehdään tapitukset.
Saunalla taas valmistauduttiin tuvan lattian ylösnostamiseen ja alapohjan paperointiin.
Lisäksi vein yläkertaan kutteria. Olin sielläkin ekaa kertaa. Onhan siellä tilaa kerrakseen :O
Pahoittelut maailman huonoimmista panoraamakuvista, en vaan osaa 😀
Tässä nyt tämä sitten. Vuosi melkein taas vierähtänyt. Lopuksi kuva noin seitsemän vuoden takaa. Oltiin purkamassa nykyistä olohuonetta. Tuo aika tuntuu niin kaukaiselta. Ja onhan seitsemän vuotta suht pitkä aika…
Vkot 35-45/2021: Töitä kahdella rintamalla
Aika tuntuu lentävän, mutta toisaalta tuntuu ettei mitään saa aikaan. Mutta sitten, kun kuvia katselee, tajuaa edistystä kyllä tapahtuneen ❤
Vko 35/2021:
Pesuhuoneeseen laitettiin väliseinää paikoilleen. Sillä erotetaan suihku- ja pukeutumistila toisistaan. Myös käytävän seinää eristettiin Huntonilla. Ja sadevesikouruja fiksailtiin.
Vko 36/2021:
Saunalla purettiin pellon puolen tellinkejä ja laitettiin sivuovi paikoilleen. Yläkertaa piti alkaa eristämään, Ehtaa laitettiin. Josko joskus saisi alakerran lämpimäksi 🙂
Yläkerrassa tehtiin lattialautojen mallailua sekä seinän tuentoja. Vähän rajottaisi leffanautintoa jos olisi 60 sentin välein tuollainen tolppa 😀 Lopuksi kutteria.
Vko 37-38/2021:
Saunalla varaudettiin kylmyyden tuloon sekä lattiavaluun. Seiniä ja kattoa paperoitiin ja eristettiin.
Lattian pintavalu tehtiin sitten sen jälkeen. Tein sen yksin, joten piti olla vähän kekseliäs massan kanssa. Tein tuollaisen vispilänpidikkeen. Toimi ihan hyvin.
Sitten huomasin tietenkin lapsuksia, jotka piti korjata 😀
Vko 39/2021:
Sitten päästiin kahitiiliseinän tasoitukseen. Pitää tasoittaa vesieristystä varten. Ihan hyvä siitä tuli, ainakin ekakertalaisen tekemäksi,
Seuraavaksi alkoi dispersion laitto saunaan. Oli sekin oma hommansa, kun oli kahta eri materiaalia. No-brainer sellaiselle, joka noita tekee työkseen, mutta mulle aiheutti pääkipua 😀 Ja sitten päästiinkin jo vedeneristämään, jippii!
Vko 40/2021:
Erkkojen kuivumista odotellessa tein pesuhuoneessa kaikkea pikkusälää: liikuntasaumojen massausta sekä teippausta. Tiivistä pukkaa.
Työt jatkuivat myös yläkerrassa, vuorossa oli sivuvintin teko. Vintti purettiin, kun kattoa korjattiin alakerrassa. Parempi tehdä uudelleen vaan niin ilma kiertää jatkossakin harjalta. Ekaksi piti kuitenkin siivota. Siivoaminen saks.
Vko 41-43/2021:
Sauassa pystyi alkaa laatoittamaan vastaavan käynnin jälkeen. Vähänkö oli jännää…
Välissä piti tasoittaa ja vahvistaa pesuhuoneen kulmia ja aukkoja.
Ihanan naapurin toimesta saatiin hankittua vielä tuollainen pressuhallikin. Kyllä kelpaa säilyttää kamaa. Pressun laittaminen oli kyllä aikamoinen homma, mutta kyllä kannatti.
Vko 45/2021:
Sitten alkoi pesuhuoneen primerointi ja luonnollisena jatkona sen vedeneristys. Eristettä saikin laittaa aika paljon, joten telauskertoja taisi tulla kuusi noin loppujenlopuksi. Paksuus katsottiin digitaalisella tönärillä. Minimipaksuus on 0,4 mm, meillä se on karvan alle 0,6 mm.
Ja tässä välissä sitten tehtiin aittaan kattokin. Tai kattorakenne. Itse huopa laitetaan vasta ensi keväänä. Vielä pitää vähän justeerata pressua sekä kiinnitysköysiä, mutta paremmin tuo vettä pitää kuin edellinen ratkaisu.
Vko 45/2021:
Vihdoinkin alkoi seinän laatoittaminen. Erkkaamiseen meni viikko kuivumisineen. Olin viime viikon lomalla ja toivoin olevani laatoituksessa jo aika paljon pidemmällä tässä vaiheessa. Oman seinän laatoittaminen on muuten aika stressaavaa hommaa. Tietää, että mahdollisia virheitä tulee katottua loppuelämä 😀 Pari virhettä tuli, onneksi alaosaan, jonne ei kauhean usein tule suihkussa tuijoteltua.
Mies taas teki yläkerrassa toimenpiteitä, jolla saataisiin lämpimät tilat pidettyä lämpimänä. Josko joskus saisi puhkottua se porraskuilu sisältä yläkertaan eikä tarttis aina könytä vintin rappusia. Mutta, jotta avaus voidaan tehdä, tulee yläkerta saada sellaiseksi, että lämpö pysyy siellä. Muuten alakerran lämpö häviää talitinteille (joita yläkerrassa aika monta…). Sivuvinttiin saatiin lattialaudatkin, pääsee säilömään tavaraa. Se on oikeasti tärkeää, mulla kun sitä hillottavaa tavaraa on ihan simona 😀
Jätti kanssa viestiä jälkipolville/seuraavalle korjaajalle tullensuojalevyn valumajäljestä, ettei aiheuta turhaa hämmennystä 😀
Alakerran ruokailuhuoneessa alkaa tälleen pakkaskeleillä olemaan aika rapsakan kylmähköä, kun yläkerrassa eikä siivouskaapin seinän takana kylmässä eteispatissa oikein eristettä ole. Yläkertaan sitten yritetään sitä laittaa paperin kanssa. Kassellaan miten toimii.
Viikonloppuna oli Isänpäivä ja meidän iskä vietti sen aika pitkälle remppaamassa. Yläkertaan saatiin lisätuentoja sekä sen sellaista. Sinne oli tehty sellaisia jänniä rakennusratkaisuja aiemmin, että niskoja olis esim poikkastu ihan silleen roisisti. En ymmärrä.
Ensi viikonloppuna tulee käymään sukulaisia pojan synttäreillä ja siksi mies vähän korjaili saunan ulkorappusia. Nyt sisään pääsee ilman pelkoa kaatumisesta. Jippii!
No niin, siinä olisi taas viimeaikaiset tapahtumat summattuna. Kyllähän sitä on tehty ja saatu aikaankin jotain. Vaikka joskus muulta tuntuisi. Lopuksi kissakuva, ihan vain siksi että kissa.
Vkot 26-34/2021: The winter is coming, again
Joo-o, kesä tuli ja sit se meni. Hitsi.
Vko 26/2021: paljosti tuli tehtyä hei!
Saatiin kuule takapiha, aka murheenkryyni, puhdistettua. Ai että mikä ihana tunne ❤
Sitten päästiin takaisin saunaan. Kattoa tapahtui.
Sauna sai kinkkupaperin päälleen.
Ja lattiaa valettiin ❤ Eka kerros menee tuolla EPS Light’lla ja pintavalu raudoitettuna ja lämpökaapeloituna.
Vko 27/2021: ja lisää hommia.
Ja tuvan kattoa tehtiin. Tai ainakin sen pohjia. Vanhat niskat eivät ehkä ihan suoria olleet, joten laitettiin ne tasaan.
Ja sitten katto sai ylleen paperia. Ja lautaa. Nyt ollaan valmiita paneeleihin. Kai.
Mies osti maaliruiskun. Oli kuulemma jokaisen pennin väärti. Sai nopeasti jälkeä. Niin kenkiin kuin myös lautoihin.
Vko 28/2021: Mies sai laitettua sadevesikourut ❤ Ja hei ekat laudat saunan lattiaan! Yläkerrassa siivottiin välipohjaa.
29/2021:
30/2021: minä ja poika lähdettiin reissuun ja mitä tapahtuu, kun mies jää yksin taloon? No asioita puretaan ja sitten jotain rakennetaan. Tässä tapauksessa päätalon olohuoneen ja keittiön katosta purettiin uudehkot paneelit ja ne sitten laitettiin saunan kattoon. Ei ollu päätalon katot yhtään niin pahat kuin mitä muisteltiin. Vähän rakkautta sun muuta ja avot, valmis!
Lisäksi tulevan ruokailuhuoneen ja keittiön välinen seinä purettiin, jotta saimme tilavuuden tuntua sekä näköyhteyttä kahden huoneen välillä.
31-32/2021: Mies pisti rautaa lattiaan ja putkea päätalon kattoon. Huono juttu, että alakerran katto vaan on vähän ylempänä just siinä seuraavassa huoneessa eli putket tulikin alakertaan. Wuups 😀 Nooh, korjataan kun keritään…
Nyt minä taas jäin vuorostani rellestämään taloon ihan issekseni. Ja mitä siitä tuli? Kattopisteitä alakertaan, eristystä välipohjaan ja lautaa lattiaan. Tietenkin! Lisäksi sain vihdoinkin vietyä jäteasemalle talon sivussa olleet purkujätteet. Huh. Ja kotiin tullessaan mies pisti vuorostaan lautaa lattiaan saunan puolella. Remppa etenee siis kivasti kahdella rintamalla.
33/2021: tällä viikolla vaan oikeastaan lomailtiin. Mitä nyt tupaan saatiin ikkuna VIHDOINKIN! Ja ai että, tulipa valoa taloon. Ihanaa! Lisäksi joku hylly seinään.
34/2021: Tällä viikolla lattia valautui. Hiphei! Pintavalu vielä päälle.
Vkot 26-29/2021: The winter is coming, again
Joo-o, kesä tuli ja sit se meni. Hitsi.
Vko 26/2021: paljosti tuli tehtyä hei!
Saatiin kuule takapiha, aka murheenkryyni, puhdistettua. Ai että mikä ihana tunne ❤
Sitten päästiin takaisin saunaan. Kattoa tapahtui.
Sauna sai kinkkupaperin päälleen.
Ja lattiaa valettiin ❤ Eka kerros menee tuolla EPS Light’lla ja pintavalu raudoitettuna ja lämpökaapeloituna.
Vko 27/2021: ja lisää hommia.
Ja tuvan kattoa tehtiin. Tai ainakin sen pohjia. Vanhat niskat eivät ehkä ihan suoria olleet, joten laitettiin ne tasaan.
Ja sitten katto sai ylleen paperia. Ja lautaa. Nyt ollaan valmiita paneeleihin. Kai.
Mies osti maaliruiskun. Oli kuulemma jokaisen pennin väärti. Sai nopeasti jälkeä. Niin kenkiin kuin myös lautoihin.
Vko 28/2021: Mies sai laitettua sadevesikourut ❤ Ja hei ekat laudat saunan lattiaan! Yläkerrassa siivottiin välipohjaa.
29/2021:
30/2021: minä ja poika lähdettiin reissuun ja mitä tapahtuu, kun mies jää yksin taloon? No asioita puretaan ja sitten jotain rakennetaan. Tässä tapauksessa päätalon olohuoneen ja keittiön katosta purettiin uudehkot paneelit ja ne sitten laitettiin saunan kattoon. Ei ollu päätalon katot yhtään niin pahat kuin mitä muisteltiin. Vähän rakkautta sun muuta ja avot, valmis!
Lisäksi tulevan ruokailuhuoneen ja keittiön välinen seinä purettiin, jotta saimme tilavuuden tuntua sekä näköyhteyttä kahden huoneen välillä.
31-32/2021: Mies pisti rautaa lattiaan ja putkea päätalon kattoon. Huono juttu, että alakerran katto vaan on vähän ylempänä just siinä seuraavassa huoneessa eli putket tulikin alakertaan. Wuups 😀 Nooh, korjataan kun keritään…
Nyt minä taas jäin vuorostani rellestämään taloon ihan issekseni. Ja mitä siitä tuli? Kattopisteitä alakertaan, eristystä välipohjaan ja lautaa lattiaan. Tietenkin! Lisäksi sain vihdoinkin vietyä jäteasemalle talon sivussa olleet purkujätteet. Huh. Ja kotiin tullessaan mies pisti vuorostaan lautaa lattiaan saunan puolella. Remppa etenee siis kivasti kahdella rintamalla.
33/2021: tällä viikolla vaan oikeastaan lomailtiin. Mitä nyt tupaan saatiin ikkuna VIHDOINKIN! Ja ai että, tulipa valoa taloon. Ihanaa! Lisäksi joku hylly seinään.
34/2021: Tällä viikolla lattia valautui. Hiphei! Pintavalu vielä päälle.
Vkot 13-25/2021: imuri kävi, piippu muurautui ja katto valmistui
Vierähtipä taas aikaa. Koko ajan sitä ajatteli, että päivittää tilannetta, kun asia x on valmis, mutta sitten alkoi asian y tekeminen ja taas sama ajatus lähti alusta. Mutta pidemmittä puheitta asiaan.
Vko 13/2021: Palomuuria tekeillä. Ja valmistuikin. Duktig killar ❤ Yläkertaa valmisteltiin imuauton saapumiseen. Muovia siellä täällä, viimeiset lasivillat ulos.
Vko 14/2021: Terassi alkoi hahmottumaan. Yläkerran tyhjääminen jatkui.
Vko 15/2021: Sitten se suuri päivä saapui, jota olimme odottaneet jo… Ainakin sata vuotta. Iso-nuunuu tuli käymään. Ja näin sitä vaan sitten oltiin eristevapaita, ihan vaan parissa tunnissa. Löytyi kansi ja kauha. Ei aarretta vieläkään. Olkea ja hiekkaa sitäkin enemmän. Nyt niskoihin laitetaan rimat, joiden päälle tulee laudoitus, jotta tulevaisuuden eristeet eivät makaa kattopaneelien päällä, kuten vanhat.
Terassin pykääminen jatkui joskus sateisessa, ja joskus aurinkoisessa, säässä. Kyllähän se alkaa siitä muotoutumaan.
Vko 16/2021: Ihanin löytö eristeistä oli, minun mielestäni, Kajsa Vargin reseptikirja, jostain 1700-luvulta. Tykkään tuollaisista ❤
Naapuri sai laitettua viljelmänsä alkuun, nyt vain odotellaan.
Ja terassi alkaa saamaan kattoakin ylleen.
Vko 17/2021: Köyhän miehen levynostimen mies teki. Saa vanereita toiseen kerrokseen vähän helpommin. Ja sitten vaan vanereita kattoon ja pressua samalla vauhdilla pois.
Vko 18/2021: MEILLÄ ON IKKUNOITA! Tulkoon valo ja valo tuli! Kyllä se vaan niin paljon tekee, että näkee ulos ja ulkoilma pääsee sisään. Aivan ihanaa! Muuraria varten tuli tiilet.
Vko 19/2021: Otsalaudat ja räystäspellit. Hitsi tuonkin miettimisessä meni aikaa. Aaargh. Lisäksi tehtiin muurinpohja savupiippukelpoiseksi.
Vko 20/2021: Ja sitten tuli seuraava ilon päivä eli muurari saapui tekemään savupiippua. Kyllä se vaan tuntuu niin ihanalta, tämähän valmistuu pikku hiljaa!
Poika sai sähkömönkkärin, jota sitten ollaan ulkoilutettu siellä sun täällä. Oikein soiva peli! Ja vähän oli ruohonleikkuu jäänyt vähemmälle. Piti ottaa niittoleikkuri avuksi, kun ei tavallinen ruohomakone enää jaksanut leikata.
Vko 21/2021: Kattoa, kattoa, kattoa. Otsalautaa ja kattoa. Sitä sun tätä.
Vko 22/2021: Ja nyt sitten katto valmis. Siis VALMIS! Ihan kreisii ja ältsii. Kun vesi ei todistetusti tule enää sisään, voidaan alkaa laittamaan eristeitä lattiaan. VIHDOINKIN!
Vko 23/2021: Siinä se katto nyt on, koko komeudessaan ❤ Ja eristeitä, viemärin paikkoja ja vanereita. Seinä olis niinku vähän pullistunut. Pitäis varmaan tehdä asialle jotain 😀
Vko 24/2021: Ja näin asioille sitten tehdään jotain. Paperit pois ja kirves käteen. Ei ihan piilutusjälkeä, mutta jää kaiken alle niin ihassama. Oikein kiva. Nyt vaan paperit ja koolaukset takaisin. Sitten vaneria perään. Seinät sai lautavuokrauksen. Suihkutila, jossa näkyy mies hommissa, jakautuu kahteen osaan. Pukeutumistilaan ja itse suihkutilaan. Ne erotetaan väliseinäkkeellä, joka tossa lattian lankun kohdalla. Ikkuna saunassa!
Poika on halunnut leikkimökkiä noin vuoden. Haettiin sellainen tuosta vähän matkan päästä. Ei kiinnosta enää, tietenkään 😀 Mutta saanpahan puutarha- yms. kamoille säilytyspaikan, jos kiinnostus on jatkossakin nolla.
Vko 25/2021: Palomuurin viimeinen palanen rakentui. Ja saunan seinä myös. Ja katto sekä lattiakin vähän.
Sitten vähän lattialankkujen lajittelua. Kohta niitäkin saa alkaa puhdistamaan. Parissa klassinen sormikin mukana.
No niin, siinä sitten meni taas pari viikkoa. Aikamoista. Sniik piik ensi postaukseen: #lattianvalua&katontekoa&sensellaista.
Vkot 01-12/2021: Kylmästä lämpimään, tai ainakin sinne päin
Vko 01/2021: Niin se uusi vuosi alkoi taas. Yläkerta kutsui, kuten edellisenäkin 😀 Mutta tehtiin me vähän lisää keittiötäkin, laitettiin sinne kaappeja. Ei ole valmis vieläkään, mutta ajan kanssa hissukseen.
Yläkerrassa villa pääosassa. Kuten myös kaman tyhjentäminen eri paikoista.
Vko 02/2021: Lunta tuli niin, että ihan huomasi. Vanha kansa tietää, että lumi on se paras eriste. Sitä sitten lapattiin sokkelia vasten. Tarkenee.
Villoja seiniin, Hunton Nativo ja suosittelen lämmöllä, ja paperia kattoon.
Vko 03/2021: Vikat ekovillat seiniin, jatkossa Nativoa. Katon vinot osuudet FF-PIRllä.
Vko 4/2021: Operatzione seinän siirto menossa. Noin metri taakse päin ja tuohon tulee sitten vaatehuone.
Vko 5/2021: Ja tällainen siitä sitten tuli. Eli huone suureni ja ekaksi kylmäksi säilytystilaksi mietitty tila otettiinkin käyttöön tulevaisuuden vaatehuoneeksi.
Seinään tuet ja lankkua sekä muuta puutavaa pois jaloista. Ja sitähän on. Joka paikassa. Paljon.
Päätyseinässä käytettiin osa myös. Saadaan niitä hyötykäyttöön ja pinkkarille hyvä alusta.
Vko 6/2021: Ekassa kuvassa uusin hankinta. Aivan ihana kaappi ❤ Seuraavissa taas seinää ja naulaista puuta. Joskus sitä miettii, että miksi hilpatissa noita nauloja pitää olla noin sikana. Siis oikeesti.
Vko 7/2021: SPUta kattoon. Tässä vähän mennään perinnerakentamisen ohi, mutta så e de. Joskus on pakko antaa vähän periksi. Tuuletus pelaa ja kylmältä sivuvintiltä pääsee tarkastamaan tilannetta.
Vko 8/2021: Naulat poistettu ja lautoja saatu seinälle odottamaan käyttöä. Ja seuraavaksi siirrettiin tulevan elokuvahuoneen seinää. Samalla periaatteella kuin edellisessäkin, mutta parannettuna versiona. Ekasta opiittiin ja nyt tehtiin paremmin 😀
Sitten siirryttiin toiseen päätyyn eli entisen porraskuilun kimppuun. Kattokyprokkeja ja papereita sun muita pois. Kyprokin päältä löytyi, yllättäen, kakkaa ja muuta sen sellaista. Sekä vilaus ekasta lahohkosta niskasta.
Vko 9/2021: Eristettä uuteen seinään. Tohon uuteen väliin tulee elokuvahuoneen toka rivi eli katsomoa on kahdessa tasossa. Tietenkin.
Ekaksi revittiin pois lattiasta muovimatto ja vaneri/kovalevy. Sitten seinien kimppuun.
Vko 10/2021: Nyt alkoi löytymään erittäin mielenkiintoisia rakennusratkaisuja. Kattoniska ja kurkihirsi katkaistu ja tuettu aikas onnettomasti. Ei siis ihme, että katto näytti olevan hiukan notkollaan, kun ulkoolta katsoi. Lisää tuentaa ja sen sellaista. Hyvä siitä tulee.
Vko 11/2021: Mies pääsi saunallekin hommiin, kun saatiin kaveri sinne. Aiemmin oli laittanut jo pari lautaa kattoon. Koolinkeja vaan on vaikeaa saada yksin hilattua tonne ylös. Sitten alkoi uuninperustuksen eristäminen. Ja saivat he vähän tellinkejäkin sisältä purettua. Ja vanereita lattiaan, että vähän helpompi liikkua. Seuraavaksi pitäisi tehdä palomuuri. Sitten onkin savupiipun aika.
Vko 12/2021: tavaroiden siirtoa, osa 57/28506. Tota crosstraineria raahattu huoneesta toiseen ainakin viisi vuotta. Joo-o, kyllähän se kunto silläkin tavalla kasvaa, eikö vain 😀
Ekaksi siivoamista ja sitten muovimaton poistamista. Sitten meidän tulevasta makkarista vikat laudat ylös ja seinälle. Sitten siirtyminen elokuvahuoneeseen ja sama homma uudelleen. Ja vanhan porraskuilun vierestä myös, tietenkin. Ja välissä siirrettiin taas kamoja huoneesta toiseen.
Mutta nyt on oikeastaan enää tuo vikan kuvan käikäle lautaa vielä lattiassa. Sitä vielä kavennetaan, jotta saadaan lasivillat vedettyä alta pois. Ja sitten olisikin aika kutsua imuriauto :O VIHDOINKIN!
Nonniin, siinä meni taas kvartaali, kuten talouden ihminen sanoisi. Älytöntä. Kohta on kevät ❤ Viimeiseksi kuvaksi valikoitui possujuna-kuva kärpäsistä haikailevista pikkupossuista. To be continued…
Vkot 47/2020-53/2020: saunaa ja yläkertaa samaan aikaan
Vko 47: Täällä oli taas kerran sellaiset tuulet, että lähti yksi levy irti saunan seinästä ja sitä mies sitten korjaili. Laitettiin vaneri, tuulensuojalevyt sitten keväällä. Kodarin lämmönvarausta parannettiin maailman esteettisimmällä tavaralla eli tyråxilla.
Vko 48: lattiarakennetta kasataan saunassa. Lattiatuulilevyä laitetaan rossilaudoituksen sijaan.
Yläkerrassa taas tehtiin siivoustyötä. Talkootyönä tuli hyvä lopputulos. Löytyi vanha kenkäkin. Hieno.
Vko 49: yläkerrassa alettiin tekemään kattorakenteita. Laskettiin eristepaksuuksia. Laitettiin lautaa villoja varten jne.
Viimeinen kuva on kaupunkimme kaupungintalon ikkunoista, joiden mallisia minäkin halajan yläkertaan. Sain käydä kattomassa noita sisältä päin, mitat ovat 140×70 eli hyvin kompaktit ja mahdolliset toteuttaa meillekin. Pitää vaan etsiä pokat.
Neljännessä kuvassa näkyy osa noin kymmenestä munalukosta, jotka löytyivät seinän sisältä. Avaimia ei valitettavasti ollut. Eikä kirstua, jossa kultaa.
Saunassa taas lattia etenee. Vessan ja saunan välinen seinäkin rakentuu.
Vko 50: Ja lisää seinähommia saunalla.
Päätyhuoneen katto alkaa rakentumaan. Eli vanhat vuorivillat takaisin, kun tuuletus kunnossa. Okei, ei ihan perinteistä, mutta menköön.
Vko 51: tällä viikolla tehtiin vain yläkertaa. Miten paljon voi lasivillaa mahtua 180 neliöön?!? No, paljon. Stana. Jäteasema tykkää, kun tungen tuon kaiken ilman pusseja kärryllä heille. Aivassama.
Ettekä uskokaan mitä tuolla kipsilevyn päällä on asustellut? Kyllä, oravaa ja hiiriä ja sen sellaista. Kakkaa ja pissaa oli ihan runsaanlaisesti.
Vko 52: demolition on the way. Eli kauheasti kipsiä ja lasivillaa. Seiniä alas.
Koska alakerrassa ei ole ollut pitkään aikaan mitään projektia, viimeksi vierasvessa, joten kyllähän sitä pitää jotain tehdä! Keittiö! Eli ekana on kuva lähtötilanteesta ja sitten lopputulema viimeisenä. Sorry for the mess, kuulkaas.
Vko 53: yläkerta pääosassa. Lisää lautaa kattoon. Sitten villaa niiden päälle. Sitten paperia lautoihin. Ja lisää lautaa paperiin kiinni. Sitten voikin laittaa jo paneelit.
Avattiin kylmää vinttiä. Siellä oli nämä muovit vuodelta kaheksakytjotain. Kaksi jätesäkillistä kauhealle haisevaa shaibea. En nähnyt hajun aiheuttajaa, mutta jostain se haju tuli. Tuolla viimeisessä nurkassa on tuollainen kasa. Dunno mikä se on. Pitää jossain vaiheessa paneutua asiaan (lue: laittaa mies asialle).
Sellainen oli tämä vuosi. Katoin vuoden ekaa postausta. Kyllä päästy eteenpäin, vaikka joskus tuntuukin asiat tapahtuvan tosi hitaasti. Mutta kyllä tämä joskus loppuu. Ja alkaa taas uudelleen. Tai aletaan tekemään jotain uutta.
Vkot 39/2020-46/2020: kattoa, lattiaa sekä kaikkea siitä välistä
No vähän on liiottelun makua otsikossa, ei paljoa tuosta välistä olla tehty, mutta lattiaa ja kattoa sitäkin enemmän 😀 Haipakkaa on pitänyt, joskus enemmän kuin tarpeeksi. Korkeita paikkoja ja ei-niin-vaarallisia-tilanteita.
Vko 39: kattorakenteita teki mies ja kaveri. Säät suosivat. Hirsikkeitä laitettiin, jotta on liukumatilaa.
Vko 40: ja katon tekeminen jatkuu. Nyt tuli katevaneritkin päälle.
Vko 41: maanpinnan vedenohjauksessa käytettiin routalevyjä. Koko talo ympäri, paitsi terassi. Sitten pintamaita päälle ja kaadot kohdilleen. Viemäri peitettiin vihdoinkin!
Ja katon päälle pressua. Huopaa ei voinut enää asentaa kylmyyden takia, joten pressua saa olla päällä kevääseen asti. Haasteita aiheuttaa pellolta puhaltava tuuli, joka on tooooodella voimakas. Pitää vaan kiinnittää hyvin.
Vko 42-43: pimeällä pystyy tasolaaseriakin käyttämään, kun ei ole aurinko häiritsemässä. Se onkin talven ainoa hyvä puoli, IMHO.
Terassi saatiin rungon osalta tehtyä. Vanerit toimivat hyvin siihen asti, kun lopullinen materiaali saadaan paikoilleen (ehkä kesällä).
Vko 44: ostettiin seitsemään metriin ulottuvat telineet. Paras ostos ikinä. Ei silleen, että mä uskaltautuisin niiden päälle, mutta onneksi on tuo miäs, joka uskaltaa (korkeanpaikankammostaan huolimati).
Vesi- ja sähköputket saatiin maahan, samalla kaivettiin vähän salaojaputkien päitä näkyviin. Oli hyvin piilotettu 😀
Saatiin myös tuulensuojalevyjä pintaan. Onneksi mies sai kamun auttamaan lyhyiden sivujen korkeimpien kohtien kanssa. Ei yksin oikein olisi ollut mahdollista.
Ja tuuli, tuo ihana tuuli, teki kaikesta noin yleensäkin todella vaikeaa. Pressusta katolla tuli tietenkin kuin purje, syysmyrskyjä kun tuntui olevan ihan joka viikko. Sitäkin piti modailla vaikka ja kuinka. Plaah.
Vko 45: Tuulensuojalevyt lähtee irti tuulen vaikutuksesta. Se on opittu. Monta kertaa. Ehkä opitaan vielä joskus.
Mä sain vähän mietittyä saunan laatoitusta. Tuossa ajatusta. Onkohan tuo hyvä… Jos jollain on antaa mielipidettä niin saa antaa 😀
Mies pisti rossiakin tekien. Aika ihanaa, nyt on lattiaakin! Tälle vuodelle yritetään saada muuraria kattomaan piipun muurausta sekä sitten toisen puolen rossi. Sitten saisi jäädä talviteloille. Siirretään voimat päätalon yläkertaan, jonka pitäisi olla valmis ensi vuoden syyskuussa. Ja sehän näyttää tältä tällä hetkellä:
Hommia siis riittää. Ekaksi pitäisi pitää kunnon siivoustalkoot, jotta kaikki kaka saataisiin kaatikselle ja sitten aloitettaisiin yhdestä huoneesta etenemään toista päätä kohden.
Siihen loppui tämä reportaashi. Seuraavaan kertaan palleroiset ❤ Tässä vielä kuva uusimmasta tulokkaastamme, Ullasta. Hän erittäin suloinen ihanuus, joka ottaa erittäin tosissaan tehtävänsä työnjohtajana sekä suojavarustuksen tarkastajana.
Vkot 35/2020-38/2020: purku, siirto, uudelleenpystytys
Nyt se on sitten takanapäin. Ei työt tähän tietenkään lopu, no sir, mutta yksi virstanpylväs on ohitettu. Se valaa uskoa siitä, että joskus nämä rempat ja projektit loppuvat. Vai onko sellainen elämä edes mitenkään kivaa? Ei varmaan.
Vko 35/2020
Lauantai, purkupäivä:
Miehet lähtivät töihin siinä 6.30 aikaan. Saapuessaan Vantaalle siinä ennen kasia, oli tukkirekka jo pelipaikoilla. Purku alkoi siis aikas heti. Itse tulin vasta kymmenen pintaan, silloin oltiin heiluttamassa kattorakenteita. Noh, kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Mun kuvista ei ehkä voi sanoa samaa, mutta yritin vangita kaikki tärkeimmät edes jotenkin. Kuvien järjestys voi olla hiukan outo, mutta hermo meni viidennen kuvan paikalleen klipsuttelun jälkeen.
Sunnuntai, kasausta:
Seuraava päivä olikin sateinen ja märkä. Mutta eipähän tullut kuuma. Kuvat taas saavat puhua puolestaan. Vähemmän niitä tuli tästä vaiheesta sitten nähtävästi otettua, vaikka tämän päivän homma oli paljon haastavampi kuin edellisen. Eli kokoaminen hard, purjaminen iisii. Koska ei ollut puutavaraa, oli hommat pakko lopettaa siihen, kun väliaikaistellinkien korkeus loppui. Ei ollut järkeä pelätä henkensä puolesta, kun hommia pystyi kuitenkin siirtämään parin viikon päähän. Onni on hyvä tukkirekkatyyppi, joka lupautui meitä auttamaan niin kauan kuin tarpeen on.
Vko 36/2020:
Väliviikko. Tukkirekka haki vielä viimeisiä kamoja (peltejä, lautaa jne.) Vantaalta, kaveri toi ikkunakarmit. Mummo tuli käymään viikonloppuna, jolloin mies sai tehtyä alapohjan runkoa. Tukkirekan seuraavaa käyntiä varten tulee tehdä tellingit, joilla uskaltaa liikkuakin.
Vko 37/2020:
Lauantaina tellingit ylhäällä ja tukkirekka pihassa. Vettä alkoi tulemaan kunnolla vasta, kun viimeinen hirsikerta oli ylhäällä, onneksi! Rekan avulla siirrettiin vielä ylös katevanerit, kattoniskojen puutavara sekä haltijapalkki. Käsipelillä niiden sinne saaminen olisi ollut aika mahdotonta, vaikka olisikin ollut kaivuri apukätenä.
Sunnuntaina oli jo kauniimpi sää ja kehikko näytti kauniilta kuin karkki hohtaessaan hopeana kilpaa auringon kanssa. Surettaa ajatus hirsien peittämisestä lähitulevaisuudessa, mutta niin se on vain tehtävä. Onneksi on kuvat muistuttamassa ja toivottavasti tuleva julkkarilaudoitus yhtä kaunis ❤ Tehtiin lattialaudoille taapelikatos, jossa voivat huoletta olla niin kauan kuin tarpeellista.
Vko 38:
Muistetaan kurkihirsi-viikonloppuna. Mies ja kaivurimies pistivät kurjen paikoilleen liinojen avulla kivassa sivutuulessa. Ei ollut kuulemma helppoa. Me oltiin pojan kanssa ihan vaan mökillä ja sukuloimassa. Saatiin vaan kuvia lopputuloksista. Se oli kiva!
Nonni, siinä sitten taas tämä neljä viikkoa kerrattuna. Ensi viikolla olisi luvassa kattorakenteiden laittoa, josko tässä lähiaikoina olisi katevaneritkin paikoillaan. Huopa laitetaan vasta ensi vuonna, siihen asti mennään vaneri/pressu-kombolla. Seiniin kun saadaan vielä pistettyä tuulensuojalevyt niin sitten voi alkaa tekemään sisäpuoltakin. Kiva päästä sisätiloihin eikä tartte miettiä minne vesi menee.
Ensi kertaan siis palleroiset! Stay tuned!
Vkot 16/2020-34/2020: kesä, sauna, helle, paljosti hommaa
Niin sitä aina ajattelee ja lupailee, että postauksia tulee nopeammalla frekvenssillä, mutta eipä se nähtävästi ikinä oikein toteudu. Pahoittelut siitä!
Mutta kesä on melkein taputeltu, elokuun puoliväli mennyt ja lomat lusittu. Paljon on saatu tehtyä saunan osalta ja siirtopäiväkin päätetty, joka on jo kohta eli 29.-30.8.
Toukokuu-elokuu 2020, purkutyöt Vantaalla:
Paljon on tehty purkamista, alla kuvakavalkaadia koko kesän ajalta. Näkee aikas hyvin projektin edistymistä
Toukokuu-elokuu 2020, perustustyöt ja muut Karjaalla:
Kahdella rintamalla olemme siis tehneet koko kesän ajan, lisäksi tietenkin vähän yrittäneet lomailla ja tehdä pihajuttuja. Mä sain jopa vähän kukkia ja puita istutettua sekä lisäksi pottuja kasvatettua. Olen hiukan ylpeä itsestäni!
Aittaan saatiin lattia, woop woop!
Ja sitten niihin muihin hommiin eli kukkiin, peltoon ja paneeleihin. Paneeleita saatiin kodinhoitohuoneeseen, joka helpottaa seinien puhtaanapitoa huimasti.
Kaikkien muiden hommien takia jäi pihanhoito ja nurmikonleikkaus vähemmälle huomiolle. Ostettiin niittyä varten tuollainen niittotrimmeri, joka kyllä oli tosi etevä peli. Yksi suht lähellä asuva puutarhuri vuokraa meiltä osan meidän peltoa ja maksaa vuokran kukkien muodossa. Win-win situation!
Ja sitten vielä vähän kuvia istutuksista ja muista kukkasista pihalla.
Nyt tänään on laitettu viemäriputki maahan, eilen kuoppaan saatiin vesi- ja sähköputket. Myös sade- ja salaojavesien kokoomakaivon osat saatu tontille odottamaan kuoppaa.
Pitäisikö tähän nyt summata, että mitkä asiat tulleet yllätyksenä siirtoprojektin aikana tähän mennessä? Joo!
- todella paljon asioita, joita ei tajunnut ottaa huomioon budjetoinnissa (vaikka pieni rakennus onkin)
- asiat maksaa paljon enemmän kuin mitä ajatellut
- pienistä puroista tulee suuri joki eli kaikki pienet nippelit maksavat yhteensä ihan sikana
- laatat maksavat ihan sikana
- kuten myös puutavara
- ja putket
- ja kaikki muutkin
- säästöä voi saada käyttämällä ylijäämä tai kakksolaadun kamaa, hyödyntämällä purkutavarakirppiksiä sekä tutustumalla paikallisiin toimijoihin
Nämä nyt ehkä suurimmat. Varmaan samat kuin mitkä muillakin rakentajilla tulleet eteen. Meille korjausrakentamiseen tottuneille nykyrakentamisen realiteetit iskivät päin kasvoja suht kovaa 😀
Seuraava postaus saakin olla sitten itse hirsiensiirtoprojektista eli ekaksi Vantaan päässä purku ja sitten kokoaminen täällä Kaskimaalla. Kassellaan miten se sitten menee…
Vkot 51/2019-15/2020: purkua, purkua, purkua
Jaahas, taas sitä on mennyt aikaa vaikka ja kuinka edellisestä julkaisusta. Oli kyllä tarkoitus lyhentää näitä välejä, mutta näin se vaan taas kävi… Tuntuu, että joka postauksessa aina sama virsi 😀
Loppuvuonna ei oikein tapahtunut mitään. Mies sai lasi/metalli/muovikierrätyskaapin valmiiksi ja se siirtyi eteiseen. Saa olla ilman mitän päällystettä jonnin aikaa.
Tammikuu 2020
Aloitettiin sitten taas hommien tekeminen, niin alakerrassa kuin ylhäälläkin. Ekaksi minä siirsin listoja sekä muuta puutavaraa yläkerrassa vähän pois jaloista eli tonne niskojen päälle. Mukavasti sai lisää tilaa.
Lisäksi pojalle saatiin hommattua ja seinäänlaitettua puolapuut. Kova hitti.
SEKÄ suurimpana, saatiin tehtyä meille siivouskaappi. Joka tietenkin aiheutti remonttikaman siirron jo muutenkin täpötäyteen porrashuoneeseen. Onneksi sopu sijaa antaa.
Mä sain myös tehtyä sellaisia pieniä asioita, jotka ovat häirinneet jo jonnin aikaa. Eli kylppärin kynnyksen siistiminen (loppuunsaatto menee jonnekin eläkeikään tällä vauhdilla) ja kodarin erilaisten kuivaushärpäkkeiden modaaminen taikka varastointi. Ja hei, sainhan mä kylppäriin tuollaisen ihanan lipastonkin hommattua!
Helmikuu 2020
Ensimmäinen projekti oli keittiön vikan seinän pinkopahvittaminen, tapetointi sekä panelointi. Ja sehän tuli sutjakkaasti tehtyä! Tuli just sellainen kuin mitä halusinkin.
Maaliskuu 2020
Ja nythän pystyi alkaa laittamaan ns lopullista sisustusta paikoilleen! Tähän asti kaikki alhaalla olevat huoneet (keittiö/olkkarit) ovat olleet sellaisia säilytyspaikkoja. Asiat laitetaan paikoilleen, kun kaikki on tehty. Ja nyt oli se aika, kun kaikki siirrettiin sinne minne kuuluvatkin! Jee!
Kenellekään ei varmaan tullut yllätyksenä, että kaikkien kaappien alta löytyi aika monta mun ponkkaria sekä tietenkin kaikkea muutakin 😀
Ja sitten tuli viikonloppu, kun poikapoikanen oli siskollani hoidossa, ja vanhemmat pääsivät todenteolla yläkerran kimppuun! Ai että oli palkitsevaa siirtää niitä sataan kertaan siirrettyjä kamoja taas paikasta A paikkaan B, siitä sitten Cn kautta Dhen. Mutta saatiin sekin tehtyä!
Huhtikuu 2020
Säät hellivät alku kuukaudesta ja olimme ulkona. Mies teki puuhommia, ihan käsin pätki noita kaadettuja puita. Sai agressiotaan purettua… Eipä sitä kauheasti missään pysty käymäänkään, koska maailmantilanne, mutta miksipä sitä muualle lähtisikään, kun voi olla kotona. Minä maalailin kodarin seiniin tulevia listoja yläkerrassa. Pellavaöljymaalin kävin ostamassa naapurista Rakennusapteekista. On se vaan niin kätsyä, että on perinnerakentamisen kauppa lähellä. Vaikka toimiihan niillä verkkokauppakin aivan mallikkaasti.
Kätevänä emäntänä tein myös pataleivän med cashew ja karpalo. Oli hyvää!
Ja nyt sitten siihen tämän vuoden isoimpaan juttuun eli saunan rakentamiseen. Nyt ollaan päästy jo niin pitkälle, että demolition on aloitettu. Minä kävin hajottamassa yläkerran pääsiäismaanantaina. Oli ihanaa, vaikkakin viha lasivillaa kohtaan vain kasvoi.
Aika samanlaisia uutisia ollut v 1957 kuin nytkin. Onko sitten hyvä vai huono juttu, että nämä pulpahtelevat esiin aina tasaisin väliajoin, en tiedä.
Alakerta talosta on ihan hirrellä eli se on paljon helpompi purkaa vanhoista seinäpäällysteistä.
Ja sitten sain Ikeasta pakettini, joka toi helpotusta reseptikirja/lehti-ahdinkooni. Sopivat mun mielestä siihen oikein hyvin. Kyseessä siis Ikean tauluhyllyt sekä Ikean lehtiteline. Kyllä ny kelpaa.
Nonni, se tais olla sitten taas siinä! Paljon on saatu, kai, tehtyä, vaikka joskus tuntuukin pyörivän vain paikallaan.
Palaamme toivottavasti ennen kesälomia! Kissakuvaan lopetamme tämän lähetyksen, vuorossa Smärta-Martta ja niin sanottu masu-ansa.
Vkot 39-50/2019: vuodenajat vaihtuu, työmäärä pysyy
Huhhuh, kun on taas aika rientänyt enkä ole muistanut tänne kirjoitella. Ollaan jotain kyllä tehty, mutta jotenkin ei ole vaan ollut muka aikaa siitä tehdä sepostuksia.
Vko 39: Koska tuli syksy, alkoivat myös työt yläkerrassa. Purkua, purkua, purkua. Prkl.
Vko 40: vielä on kesää jäljellä, ainakin kun kelejä kattelee, joten viimeisiä pihahommia tehtiin. Tai mies teki kaverinsa kanssa, mä lähdin talkooevakkoon pojan kanssa äitini luo isolle kirkolle.
Ostin myös tuollaisen ihanan vanhan Billnäsin konttorituolin, joka sopii kuin nakutettu tuohon vanhaan kirjoituspöytään. Kuhan sen kirjoituspöydän saisi joskus käyttöön kaiken röynän alta… 😀
Vko 41: Ja taas sitä mennään, nyt alakerran vierasvessan kanssa, jonka remppaa olen lykännyt vaikka ja kuinka kauan. Mutta no more. Siitä sitten vaan tekien. Enpä muistanut miten ”hauskaa” pinkopahvittaminen olikaan. Vähän meni hermo, mutta siitä selvittiin kuitenkin.
Ja olipa kuule hyvä, että mies sai pihan siivottua, koska nyt sitä taas siihen tuli. Maata. Koska sitä ei saatu kuoppaan, ovat ne ny siinä odottamassa parempia aikoja. Ensi kesää siis, jos rehellisiä ollaan. Mutta pikkumies tykkää, on oma kiipeilykukkula takapihalla. Oh joy.
Vko 42: Ja niin vessaremppa jatkui, nyt vuorossa oli tapetointi. Ai että, kun tykkäänkin tästä kuviosta! Kyseessä siis Boråstapeter Rabarber.
Vko 43: Nyt alko vanereiden leikkaus ja mitoittaminen. Samalla mietin myös peite- ja päälilistoja, vanereita kun tulee kaksi ja sauma pitää saada peittoon. Päälilistaksi valikoitui tuo kuvassa oleva, se on hyvä.
Saatiin myös kaapit seinille. Jippii!
Vko 44: Nyt alkaa näyttämään jo vähän valmiimmalta. Päädyin kaksiväriseen panelointiin. Väri saatiin pellavaöljyvahasta, niin vaalea kuin turkoosikin, ja ne saavat vanerin näyttämään ihanalta! Siinä näkyy puun kuviot, vaikka onkin väriä. Ihana ❤ Listoista tuli mustat, mä tykkään niiden antamasta struktuurista. Muutkin yksityiskohdat ovat mustia, esim. peili. Sopii siis hyvin.
Vko 45: Nyt alkoi kinkkinen homma eli viemärin ilmastointiputken kotelointi. Ohan se nyt aika ruma. Ostettiin tuossa päivänä muutamana niitä helmiponttipaneeleita, joten ne saivat tulla koteloinniksi.
Vko 46-47: Siinä se sit olis. Ohan se nyt samperin hieno ❤ Listoja puuttuu, mutta who cares.
vko 48: Tämmönen siitä sitten tuli, valmistui (tai no, ei se ihan valmis ole, mutta menköön) juuri parahin pojan synttäreiksi.
Vko 49: Tänne etelään saatiin vähän lunta, joten päästiin pojan kanssa tekemään lumitöitä sekä tiluksien tarkkailua. On se aitta vaan mahtava!
Vko 50: alkuviikosta saatiin tuollainen kone käymään. Se tuli kaivelemaan reittejä kuitukaapelille. Vihdoinkin pääsemme digiaikaan 😀
Viikonlopusta tulikin sitten ennenkokematon, koska pienempi mies meni siskolleni yökylään kahdeksi (2) yöksi! Ja mitä tekee pariskunta Palmén? Normaali pariskunta olis varmaan mennyt syömään ja leffaan, mutta mehän ei sellaisista niin välitetä, joten tehtiin remppaa 😀
Lauantaina aloitettiin urakka siivoamalla kattoikkunahuonetta. Mä poistin nauloja laudoista ja mies purki lautaa seinästä. Kun se saatiin ”valmiiksi”, siirrettiin tavarat päätyhuoneesta sinne ja ruvettiin purkamaan sitä kipsistä. Ja se saatiin melkein purettuakin.
Jatkettiin vielä sunnuntaina. Avot nyt on kipsit poissa. Pitäis kipsilevynaulat poistaa seinistä ja katosta. Sitten paprit ja villat ales. Vuorivillat käytetään uudelleen, mutta lasivillat heitetään mänee. Mutta se menee taas johonkin aikaan tulevaisuudessa
Löydettiin talosta myös lisätilaa, kun avattiin pellon puoleisen sivuvintin seinä. On tossa tuollainen kuutisen neliötä tilaa. Hiphei, sitähän ei ole ikinä liikaa!
Tähän on hyvä lopettaa lähetys tältä kertaa. Yritän saada vuoden viimeisen postauksen tehtyä uuteen vuoteen mennessä. Tai ainakin jossain siinä tienoilla.
Loppuun pieni blast from the past, vasemman puoleinen kuva kolmen vuoden takaa pojan huoneesta. Ja oikealla Herppa-Hertta, joka vaan on vähän mlem.
Vkot 26-38/2019: ulkohommat jatkuvat vieläkin
Karis Suomen Paris -tapahtuma järjestettiin ilman meitä. En olisi kestänyt stressiä tapahtuman järjestämisestä sekä oman talon kuntoonsaattamisesta. Tehtiin siis, melkein heti edellisen postauksen jälkeen, olla osallistumatta.
Ulkommia ollaan vieläkin tehty, aittaa ja muuta sellaista. Pidettiin jopa kesäloma, jossa ei tehty (melkein) yhtään mitään :O
Vko 26: Vajaan saatiin katto paikalleen. Woop Woop! Mutta yllättävän nopeasti on sekin taas täynnä kaikkea tavaraa… Pihan ainoa kukkapenkkikin alkaa näyttämään kivan värikkäältä.
Vko 27-31: nyt alkoi aittahommat. Ja ne alkoivat ketunmoisella siirtelyllä. Hirret kun piti saada lähemmäksi rakennuspaikkaa. Ja ihan käsipelillä.
Pitää sanoa, että oli kyllä aikamoinen homma saada koko urakka edes alkuun. Kun ei ole itse ollut purkamassa, on kokonaisuuden hahmottaminen tosi vaikeaa. Ainakin kun havainnekuvana on vain käsin piirretty kuva. Ja tietenkin merkit hävinneet vuosien saatossa hirsistä. Kettu sanon minä.
Perustaksi tehtiin betonianturat, joiden päälle laitettiin nurkkakivet. Alaspäin viettävä maasto aiheutti aika monia ongelmia myös. Mutta saatiin kuitenkin nekin setvittyä.
Vasemman sivun alimmat hirret olivat ihan läpilahoja, joten ne otettiin pois. Alakerran lattialankkujen suunta siis vaihdetaan ja tilkitään poiston aiheuttama rako jotenkin. Tapaa mietitään sitten, kun se on ajankohtaista.
Vko 32: alla olevista kuvista näkee miten Suomen kesä osaa yllättää. Ekaksi mies teki kaverinsa kanssa täyden päivän helteessä, sitten tehtiin kaksistaan kaatosateessa. Mutta nyt se on harjakorkeudessa ja hirret vihdoinkin poissa aidan vierustalta! Neljän vuoden jälkeen! Aikamoista.
Vko 33-35: kesäloman loppumetrit. Perheen miesväki tekasi sivuovelle kaiteet, koska joku nimeltämainitsematon oli erittäin innostunut hyppimään sieltä ales.
Vajan osalta viimeisiä viedään eli vikat laudat sahattu ja oveen leikattu helmiponttipaneelit. Kodarin allaskaappiin saatiin kauan odotettu roskis! Roskista muuten tajuaa ikävöidä vasta kun sellaista ei lähettyvillä ole. Jännä juttu.
Eteiseen ostin tuollaisen amerikanarkun, joka oikeasti tosi hyvä tohon tarkoitukseen. Pitäisi pykätä vielä pari hyllyä tohon vasempaan osaan.
Takauma kahden (?) vuoden takaa. Eteisen purkamista. Ei oo ikävä.
Vko 36: Aitan päälle laitettii pressu väliaikaiseksi katoksi. Ei taida näillä sateilla olla kauhean pitkäikäinen ratkaisu 😀
Meillä oli myös eläinvieraita. Toi oikeanpuoleinen kuva kuvastaa sitä minkä takia tykkään asua täällä lähes maaseudulla. Hiekkateitä vaikka ja kuinka. Rauhallista seutua.
Vko 37: mies alkoi purkamaan vanhoja portaita toisesta eteispatista. Eteen tuli seun mitä, enimmäkseen hiirenkakaa. Otti esiin myös vanhan oviaukon. Ei auennut ovi. Syy löytyi ulkopuolelta: ovi on naulattu kiinni. Sitten vaan joskus sorkkarauta käteen ja menoksi.
Oli pakko ottaa kuva tästä. Jotenkin tuli niin hyvä fiilis, kun kattoi taloa ja miehiä. Paljon on rempallaan, paljon on tehtävää, mutta just sillä hetkellä fiilis oli aivan todella hyvä. Mä niin rakastan mun elämää ja mun taloa. Ja mun miehiä ❤
Vko 38: tällä viikolla tuli valoa toiselle puolelle. Tuli kodariin, pojan huoneeseen ja aulaan. Väliaikaiset tai pidempiaikaiset, katellaan. Lisäksi laitettiin ikean verhovaijeri seinään, johon voi nipsuilla laittaa lappuja roikkumaan, kun huomattiin tärkeiden lappujen aina häviävän.
Lisäksi saatiin a) aittaan väliaikainen peltikatto (oli pressu ”hiukan” kerännyt vettä :D), b) osoitenumero tielle ja c) vajaan ovi.
Joo-o, tässä tämä sitten taas. Kiitos käynnistä ja tervetuloa uudelleen! Josko seuraavan postauksen saisin tehtyä aikaisemmin kuin jouluna 😀
Vkot 16-25/2019: Ulkohommeloita sun muita
No onpa mennyt aikaa edellisestä postauksesta! Jotenkin tuntuu, että ei olisi mitään tapahtunut, mutta kuvia katsoessa tajuaa, että on sitä jotain puuhaillut…
Päätimme jossain vaiheessa, että yläkerta saa jäädä kesäksi pienemmälle huomiolle. Ei vaan jaksa pakahtua siellä, kun voi olla ulkonakin. Ulkona it is then! Mutta huhtikuussa vielä tehtiin vähän sitä.
Vko 16: Viimeisiä täällä tehtyjä hommia. Mies repi villoja poijes.
Vko 17-18: Ulkohommat alkoivat. Ekaksi saatiin paikoilleen tramppa. Sitten alettiin siivoamaan takapihaa. Pojan huoneen edessä vuosia lojunut betonikivikasa sai myös lähteä (miehen toimesta, toim.huom.). Luksusta! Myös rytöläjäksi kutsuttu puuvaja sai lähtöpassit.
Käytiin naapurissa kissoja ruokkimassa ja samalla huomattiin, että kyllä se meidän takapiha sinne ihan kivasti näkyy. Ei tee pahaa tehdä siivoavia toimenpiteitä siis…
Etupihalle, pattien väliin, teen kukkapenkin. Varjossa viihtyviä kukkia, ei tonne aurinko niinkään paista. Ei oikein ikinä. Varjolinjaa ja sen sellaista.
Saatiin me vähän sisälläkin järjestystä muutettua. Huomasin päivänä muutamana, että ruokailuhuone on hieman epäkäytännöllinen sen ollessa näkymättömissä keittiöstä katsottuna. kaksivuotias saa aika paljon aikaan, kun jää hetkeksi yksin 😀 Siirsin siis ruokailuhuoneen niin sanottuun porrasaulaan, entisestä ruokailuhuoneesta tuli taas ns vierasolohuone sohvineen. Porrasaulassa aiemmin ollut sohva siirtyi väliaikaisesti olohuoneeseen. En tiedä mille jättiläiselle se on tehty, mutta korkea se o ku mikä ja siksi siinä on aika hankala istua. Oi voi.
Vko 19: Vihdoinkin tämä päivä on täällä. SAIMME ASTIANPESUKONEEN! Ja pyykkäri/kuivari-yhdistelmä on siellä missä pitääkin, kodinhoitohuoneessa! Hahaa, ei enää käsintiskausta, evö! Okei, joskus.
Tietenkin matkaan tuli pieni mutka, kun uusi astianpesukone olikin liian korkea. Ei oltu siihen varauduttu. No mitä tekee kätevä isäntä? Nostaa betonitasoa jonninverran ylöspäin tunkilla, laittaa vanerilaput alle ja avot, kone mahtuu sille tarkoitetulle paikalle. JIPPPPPIIIIII!
Sitten tuli multaa, paljon multaa. Kukkapenkki alkaa muotoutua.
Vko 20: Sitten aloitettiin hiekkalaatikon teko. Ja mies tekaisi puutarhakompostinkin pihan perälle. Mistäpä muustakaan kuin kuormalavoista 😀
Sitten alkoi suurin homma taas vähään aikaan: puuvaja. Ja senkin runko tehdään, mistäpä muustakaan kuin, kuormalavoista 😀 Muotoutuu hitaasti mutta varmasti.
Vko 21-22: Ja homma jatkuu. Puutkin saatiin sisälle. Sitten vaan ulkovuorauslautaa päälle ja maalaten.
Saatiin me jotain muutakin tehtyä. Esimerkiksi kuunliljat penkkiin. Takapihaa pikkasen siistimmäksi taas.
Naapurin latoon saatiin karmit pistettyä. Vihdoin säänsuojassa. Ei niistä kaikista enää kalua tule. Toisista enemmän, toisista vähemmän.
Anopin naapurilta saatiin paviljonki. Löydettiin se yksi aamu vaahteran ympäriltä. Hepposta tekoa nykyään. Kesti parisen viikkoa peltotuulta.
Vko 23-24: Viikot menneet vähän ohi, jotain on tehty ja noin. Kuvia ei ole paljoa otettu. Uusi sohvapöytä saatiin, sopii myös junaleikkeihin… Ja talon kulmalla ollut terijoensalava sai, taas, häädän. Katotaan jos pressulla saisi kasvun taltutettua.
Työmies tekee töitä vajalla. Vehkeet kunnossa. Tietenkin
Lava saatiin vihdoin pois! Oi mikä tilan avaruus, oi mikä ihanuus!
Vko 25-26: Nyt saatiin me jotain näkyvääkin aikaan. MAATA! Nyt se pitäisi saada enää tonne pellonpäähän, oksien päälle. Sinne minne tulee joskus sauna/autotalli/yms.-kompleksi. Saa oksat maatua sen aikaa maan alla. Lisää maata varmaan tarvitaan jossain vaiheessa, jos noi nyt saisi ekaksi sinne.
Nonniin, se siitä sitten. Ollaan taas ajantasalla. Katotaan jos saataisiin seuraava päivitys tehtyä ennen syksyä 😀
Karis Suomen Paris -tapahtuma kuukauden päästä, töitä tehtävänä vielä paljon ennen sitä. Katotaan katotaan. Hyvää kesää ja tulkaa meille käymään
3.8.2019 Karis Suomen Paris, klo 10-16!
Vkot 08-15/2019: Purkua, parkua ja elektrisiteettiä!
Mites tämän ajanjakson tiivistäisi… Sähköä ja kakkaa. Hiirenkakkaa. Päässä ja silmissä ja jokapaikassa. Onneksi on suihku. Ja ne sähköt siellä vessassa. VIHDOINKIN! Asiaan.
Vko 8: it is all about the closet.
Alkuviikosta kävin hakemassa Karjaan Puupörssistä (jota suosittelen lämmöllä!) höylättyä lautaa ja 4mm vaneria. Laudat laitettin etulevyiksi ja vanerit sivuihin, päädyissä kun on henkarikomerot. Kyllä, tykkään.
Sen jälkeen aloin miettimään tuota kaapin taustaa, joka nyt aika pitkälle huokolevyä. Aika rumaa siis. Kekkasin, että 4mm vaneri näyttäisi sielläkin aika passelilta! Ja sitten vaan takaisin Puupörssiin, jossa vanerit leikattiin oikeisiin mittoihin. Tukipuut maskattiin listoilla.
Tämän jälkeen alettiin miettimään, että miten kaapit jaetaan omikseen. Nythän ei välipuita ollut eli oli vain yksi hylly koko kaapin läpi. Laitettiin sitten halpa, sekä hyvä, ratkaisu: narua pitkittäin väliin, jolloin ilma kyllä kiertää kaapissa, mutta esim vaatepinot eivät kaadu toistensa päälle. Success!
Mä kävin viikonloppuna vähän tutkimusmatkalla yläkerrassa, kun päätin saada alajyrsimen käytön kannalta parempaan paikkaan. Löysin myös kaikkea muuta tarpeellista (ja tarpeetonta :D). On ainakin moneen asiaan varaosia. Which is nice.
Mietin kanssa talomme värikkyyttä, jota mielestäni ei oikein ole. Kuitenkin, kun istuin keittiön nurkassa, huomasin, että kyllä täällä vähän väripilkkujakin on. Ei ehkä niin paljon kuin haluaisin, mutta ei me ihan värittömiä olla 😀
Vko 9: Vintille lähdettiin. Ja tehtiin. Tai mies lähti. Ja mies teki.
Eli nyt se virallisesti alkoi. Yläkerran purkaminen. Ja senhän ei pitänyt alkaa vuoteen. Mutta mitä kissa karvoilleen voi.
Meikä taas pisti peitelistoja uusiksi. Vihdoinkin.
Vko 10: Yläkerrassa vietettiin ihan yhdessä aikaa. Saatiin paljon säilytystilaa järkättyä. Nyt voidaan alkaa purkamaan ihan tosissaan.V
Vko 11: Purkaminen jatkuu. Mies sai tehtyä viikolla, minä taas viikonloppuna kun miehet lähtivät sukuloimaan.
Vko 12: samat hommat jatkuu, kuvia ei nähtävästi ole otettu.
Vko 13: mies on lomalla. Asioita tapahtuu. Paljon.
Maanantai
Tiistai
Keskiviikko
Torstai sähkäri oli käymässä ja MEILLÄ ON SÄHKÖT KUULKAAS KOKO ALAKERRASSA!!!!!
Perjantai-lauantai takaisin yläkertaan siitä.
Sunnuntai
Tossa sunnuntain kuvissa mallaillaan kattolautoja paikoilleen. Haluan siis kitapuut jättää näkyviin, joiden päällä tuossa vasemmassa kuvassa lepää lauta. Koska leveät ponttilaudat maksavat maltaita, vedetään me noihin raakalautoihin alajyrsimellä huullos, jolloin ei pieni eläminen haittaa.
Vko 14: Sunnuntaina oli rakennesuunnittelija tulossa käymään, joten oli pakko saada rakenteita nopeasti auki. Noh, pistin miehet taas autoon ja kohti serkkulaa. Itse kiipesin yläkertaan tekemään niitä kevyempiä hommia.
Sunnuntai meni sirkuksessa ja rakenteita kattoessa. Mies oli turisemassa suunnittelijan kanssa, minä huolehdin jälkikasvusta (jota ei ihan ymmärrettävästä syystä päästetä yläkerran lähellekään). Oli kuulemma erittäin hyvä tuntinen. Jatkamme rakenteiden purkamista eli valitsemallamme tiellä. Näin teemme.
Vko 15: jotain muutakin kuin repimistä. Vaihteeksi sisustusta. Eli yläkerrasta raijasin alas (noita helvatan vintinrappusia pitkin) vanhan päästävedettävän lastensängyn. Oli siinä hommaa (piti tuoda kolmessa osassa, jokaisessa mietin onko tässä oikeasti mitään järkeä tehdä yksin) ja tulipahan tehtyä. Ei lapsena pelattu tetris mennyt hukkaan. No sir. Sitten vaan Ikeasta 80-senttinen patja ja avot, se o siinä. Nyt pitäisi vielä miettiä tuota sisustusta noin muuten. Tota lelua ja kaikkea tuntuu olevan aivan liikaa…
That’s all falks, tapaamisiin taas parin viikon (toivottavasti ei kuukauden) päästä! Toivottavasti ollaan silloin jo taas edistytty hiukan 😀 Lopuksi kaikennäköisiä eläinkuvia piristämään jokaisen päivää ❤
Vkot 01-07/2019: uusi vuosi, vanhat hommat
Nonniin, vuosi vaihtui ja noin. Meni aika rauhallisesti sekin. Ja on kaksi kuukauttakin vierähtänyt ihan huomaamatta! Hitsin vitsi. Monta asiaa ollaan saatu valmiiksi, vielä paljon kesken. Mutta kyllä se tästä…
Vko 01: Kaapin kimpussa taas. Kiristeltiin välejä kuntoon ja sitten saatiin laitettua väriä pintaan. Savimaalia. Nyt pitäisi alkaa miettimään mites listojen kanssa tehdään…
Mies teki porrasaulan kaapin listoituksia. Kyllähän se alkaa näyttämään kaapilta pikkuhiljaa!
Vko 02: Ja sitten lisää listoja, tällä kertaa seinään! Muurin ja seinän yhtymäkohtiin laitettiin peitelistat, että rajakohta saataisiin edes vähän kivemman näköiseksi.
Ja pikkaisen pitää tehdä korjaavia toimenpiteitä ikkunoiden yläpuolisiin seiniin. Huokolevyt olivat liikkuneet, joten makulatuurit olivat revenneet. Nyt on kuivakaistaleet repeämien päällä, ei sitten tule uudelleen railoa. Maalia seinään sitten kun on kuivuneet.
Vko 03: Seinähommat etenevät ❤ Ensimmäisessä kahdessa on maalattu vain reunat. Värieron näkee aika hyvin 😀 Oikeanpuolimmainen sitten lopputulos. Kirkastui huimasti!
Lisäksi kaappihommat jatkuivat.
Vko 04: kaappihommat etenevät! Ostettiin maailman ihanin väline eli Dremel, jolla sitten viilailin messinkisiä hantaakin osia sopimaan toisiinsa.
Vko 05: siinä olisi kaappi hantaakeja vaille valmiina. Siitä tuli kyllä hyvä. Ja tilava! Oikeanpuoleissa kuvassa laitetaan listoja makkarin kaappiin, erittäin hyvä työnjohtaja/heppamies auttamassa.
Vko 06: Ja nyt ovat makkarin kaapin listatkin paikoillaan. Success!
Sain viimeisteltyä porrasaulan hyllykön!
Tässä sitten kuvia kaikesta randomista, jota nyt tehty ja tapahtunut.
Mies ensinnäkin laittoi kodinhoitohuoneen vikan listan paikoilleen. Jeee, yhden homman saa taas ruksattua listalta!
Sulava vesi tekee vähän kepposia meidän kattorakenteille…
Mietin keittiön kaappien väritystä ja olen ehkä päätymässä tähän taikka Ottossonin siniseen pömmiin. Mätsäisi tapetissa olevaan siniseen.
Hankittiin tuollainen näköratio.
Ja viimeisenä sitten tuo toisen sukupolven remppamies kunnostuskohteen kimpussa ❤
Vko 07: JA NYT ON HANTAAKIT MAKKARIN KAAPISSA!! SE ON SIIS VALMIS! Okei, maalaus joskus, mutta noiden kanssa voi elää 😀 Käyttöä vaille valmis kuiteskii!
Ja porrasaulaankin sain hantaakit paikoilleen!
Keittiön seinäkaappi oli odottanut vetimiä tämän pari vuotta. Oli ehkä aika saada nekin laitettu 😀
Vkot 49-52/2018: vuosi ja puhti loppuu, työt eivät
Vko 49: Ei kuule tehty mitään. Äiti oli Tallinnassa humputtelemassa, miehet kotona.
Vko 50-52: Aika vähän saatiin tehtyä koko loppu vuonna. Haluttiinkin rauhoittua pieneksi hetkeksi, jatketaan sitten ensi vuonna uudella puhdilla.
Sain porrasaulan hyllykköä taas vähän eteenpäin. Taustaan sekä sivuihin kovalevyt.
Oli kiva huomata, että varmaan koko julkisivussa on uusien lautojen alla vanha vaakalaudoitus.
Sitten loppuun ihan random-kuvia.
Ekassa hiirietsivät ovat kuulleet ihmeellistä ääntä seinästä. Must investigate.
Tokassa yksi kisse päätti alkaa katsomaan maailmaa vähän korkeammalta. Tarina ei kerro miksi tuonne piti mennä, koska alas tuleminen oli aika vaikean näköistä.
Kolmannessa talvi näytti taas kauniin puolensa. Ihanuutta ❤
Mission possible: vanhan hirsitalon kunnianpalautus 